annan sanani kiertää kehää
tekoni vie niiltä pohjan
puhun itseni pussiin
piiloon maailmalta joka ei minua tahdo
viivoin tummin varjostan
käsivarteni, joka kuivunut oksa
vien itseni sinne missä minäkin olen
piiloon maailmalta jota en tahdo

olen lopen kyllästynyt tuntemaan
muiden ihmisten tuskaa
olen ylen väsynyt elämään
varjona muiden seinillä
kahdellakympillä olen sinun aamuun asti
kaljapalkalla saat sanat jotka tahdot
ja minä elän kuten sinä minulle maksoit
katso kuinka yritän hymyillä


olen eksynyt teidän murheisiinne
katso kuinka minä kuihdun pois
onko tämän nahan alla ketään jäljellä
tunteita jotka minulta ostitte
enkä enää jaksa välittää
ojenna pullo niin olen taas hiljaa
ja ehkä illalla nukun vihdoin itse